Seuran historiaa perustamisesta tähän päivään asti.

SALON URHEILUAUTOILIJAT RY   –   Vuodesta 1963

Seuramme toiminnassa on edetty jo 60 vuotta. Tämä ei kuitenkaan ole yksityiskohtainen historiikki, vaan kevyt katsaus menneeseen, mitä olemme harrastaneet ja ketkä ovat antaneet suuren työpanoksen salolaisen autourheilun hyväksi.

Miten kaikki alkoi

Moottoriurheilua on maailmassa harrastettu suurin piirtein niin kauan kuin moottorilla kulkevia laitteita on ihmisillä ollut käytössä ja näin ollen nämä kiehtovat lajit ovat aikanaan rantautuneet Suomeenkin. Salon seudulla on moottoriurheilua harrastettu ainakin 40-luvun lopulta alkaen. Mukana ovat olleet niin moottoripyörät kuin autotkin. 50-luvun aikana autoistumisen myötä autourheilulajitkin saivat talousalueella uusia harrastajia. Aluksi lajeina olivat ST-ajot (nyk. autosuunnistus) ja jääratakilpailut. Samoihin aikoihin ajettiin Suomessa jo rallejakin, esim. Hankiralli ja Jyväskylän Suurajot. Alkoi olla aika koota autourheilua harrastavat ihmiset saman lipun alle. 60-luvun alussa perustettiin Suomen Urheiluautoilijoiden Liitto, jonka puheenjohtajana toimi Osmo Kalpala. Samoihin aikoihin alettiin perustaa paikallisia autourheilu seuroja. Näin oli tilanne myös Salossa. Lokakuun 10. päivä 1963 kokoontui joukko lajin harrastajia Viestin Urheilutalolle, jossa valittiin toimikunta viemään asiaa eteenpäin, nämä aktiiviset puuhamiehet olivat Jouko Nordell, Viljo Tammi, Kalevi Luona, Aarno Virtanen ja Pentti Kataja. Asiat etenivät ripeästi ja 16. lokakuuta 1963 pidettiin Saloran ruokalassa perustava kokous, johon osallistui 54 henkeä. Ensimmäinen puheenjohtaja oli Jouko Nordell ja hallitukseen valittiin Iikka Metsänoja, Kalevi Luona, Viljo Tammi, Kauko Laiho, Touko Nisso ja Pentti Kataja. Nämä henkilöt rekisteröitiin myös perustajajäseniksi.

ST:tä, jäärataa, liikennekilpailuja ja vähän ralliakin

ST- ja jäärata-ajojen kukoistusaikaa elettiin 60-luvulla, kilpailutoiminta oli vilkasta niin järjestely- kuin kilpailijapuolellakin. Liikennekilpailut olivat tuohon aikaan suosittuja. Suomi-Ajo lienee tunnetuin tapahtuma ja salolaisia osallistui niin tehtävien järjestelyihin kuin kilpailijana. Rallit tulivat mukaan ohjelmaan kun Hanki-rallin reitti kulki Salon seudulla ja seura oli järjestämässä Haavankannon erikoiskoetta vuonna 1971. Salon Urheiluautoilijat olivat mukana monien rallien järjestelyissä ympäri Etelä-Suomea. Ensimmäinen SM-jääratakilpailu järjestettiin Muurlan Ylisjärven jäällä vuonna –69.

Salora-rallien aikakausi

Pitkään virinneiden keskustelujen jälkeen saatiin järjestettäväksi ensimmäinen rallikilpailu vuonna 1972. Nyt siihen alkoi löytyä tarpeelliset toimitsijalisenssit ja sponsorit. Jouni Saarisen laatimalle reitille starttasi 75 kilpailijaparia ja rallin nimi oli Salora-ralli. Tästä alkoi seuran pitkä perinne rallien järjestäjänä. Vuosina -72, -73, -75 Salora ajettiin talvirallina, vuonna 1974 kisa jäi väliin energiakriisin vuoksi. Kaikki muut Salora-rallit ajettiin kesällä. Kilpailu sai ensimmäisen SM-arvonsa vuonna 1976. Salora-rallista tuli todellinen Salon UA:n tavaramerkki, joka tunnettiin erinomaisista järjestelyistä ja loistavista palkinnoista. Kilpailu ajettiin Saloran nimellä yhteensä 16 kertaa ja SM-arvo sillä oli 8 kertaa, vuosina 1976, -78, -80, -82, -84, -86, -88, -91. Vuoden 1988 Saloraa voidaan pitää seuran huippusaavutuksena. Kisa ajettiin kansainvälisenä rallina, joka oli samalla PM-osakilpailu. Ralliin kuului myös Meriniityn teollisuusalueella ajettu yleisöerikoiskoe. Kisaan osallistui kutsuttuna kilpailijoita myös Suomenlahden eteläpuolelta. Seuraavana vuonna pääsivät salolaiset rallin harrastajat vastavierailulle Eestissä ajettuun Tallinna-Ralliin. Viimeinen Salora-ralli ajettiin 1996. Koska Salora ajettiin 80-luvulla joka toinen vuosi, jäi pientä nälkää rallien järjestämiseen ja tätä tyydytettiin Mini Salo-rallilla vuosina 1985 ja 1987. Miniralli oli maksimissaan 4 erikoiskoetta käsittävä kilpailu.

Autosuunnistusta läpi vuosikymmenten

Toinen tärkeä laji seuralle on ollut ST (suunnistus- ja tarkkuusajo), jota nykyisin kutsutaan autosuunnistukseksi. Sitä on harrastettu aivan alusta lähtien. Laji oli tuolloin todella suosittua ja vielä tänä päivänäkin tapaa ihmisiä, jotka muistelevat autourheilun harrastamistaan juuri autosuunnistuksen parissa. Moni on jatkanut siitä vaikka rallin pariin tai harrastus on vain jäänyt hyvien muistojen arkistoon.

Vuonna 1971 ajettiin lajin SM-osakilpailu Salossa. Kilpailun nimi on ollut koko ajan Yrjönlenkki ja se oli niin ikään yksi seuran tavaramerkkejä aina 80- luvun lopulle saakka. 17.9.1983 ajettiin autosuunnistuksen PM- osakilpailu, jonka nimi oli Tupla-syysajo. Vaikka kilpailujen järjestäminen on jäänyt pois ohjelmistosta, on harrastajia ollut kuitenkin koko ajan liikkeellä. Laji on tarjonnut edullisen ja kiehtovan harrastuksen, joten se on saanut myös uusia harrastajia ja jotkut vanhat parrat ovat löytäneet lajin uudelleen. Sittemmin on järjestetty lähinnä harjoituskilpailuja ja aivan tällä hetkellä laji elää Salon UA:n osalta seesteistä aikaa ilman suurempia tapahtumia.

Uusi laji ja oma rata

Jokamies-luokka nousi 80-luvulla uutena lajina seuran ohjelmistoon. Salon UA osti Halikon Salaisista maa-alueen, jonne rakennettiin jokamies-luokan rata. Oma rata oli melkoinen voimainkoitos ja näyttö kovasta talkootyöstä, jota autourheilun eteen tehtiin. Radan nimeksi annettiin Salakivi. Avajaiskilpailuna ajettiin jokamiesluokan SM-karsinta 14.08.1983. Salakivellä ajettiin perinteiksi muodostuneet Salon Syys-JM ja talvisin Viljon Jäärata. Salaisten rata tarjosi hyvät puitteet JM- jääratakilpailuihin, koska se sijaitsi melko lumivarmalla alueella, jolloin rata voi helposti jäädyttää.

Ennen omaa rataa jokamiehenluokkaa ajettiin talvisin luonnonjäillä. Helmikuussa 1981 kilpailu järjestettiin Muurlan Ylisjärvellä ja sen jälkeen areenana oli Vuohensaarentien varrella olevan jätevedenpuhdistamon saostusallas. Viimeisen kerran luonnonjäällä ajettiin vuoden 1987 Viljon Jäärata. Kisa sai nimensä Heikki Kinnusen kyseltyä sketsiohjelmassa että ”Onks Viljoo näkyny?”  Viljon nimipäivä osui sopivasti kilpailun ajankohtaan 27.1.  Seura järjesti joka vuosi 2 kilpailua ja rataa myös vuokrattiin esim. Someron UA:lle kilpailujen järjestämistä varten. Radalla järjestettiin myös talviajon koulutustapahtumia ja muutaman kerran rata toimi rallin erikoiskokeen osana ja maalina. Pääsääntöisesti kisat olivat kansallisia, mutta SM-arvokaan ei ollut ihan tavatonta. SM- karsinnat ajettiin 1983 ja 1987. JM-Liigakisa ajettiin 1986, 1987 ja 1989. SM-liigan alkukilpailut 1991 ja 1992.

Pikkuhiljaa lajin suosio paikkakunnalla hiipui ja viimeinen kilpailu Salakivellä ajettiin 1997. Lajin vaatimustaso suorituspaikan suhteen oli pikkuhiljaa noussut, joten yleisön pysäköintialueet, varikko ja rata muutenkin ”kävivät pieneksi”. Rataa käytettiin pitkään ajoharjoittelupaikkana, jona se palveli ainakin jokamiesluokan harrastajia. Sittemmin on rata-alueella tehty maisemointitöitä ja koko tila on muutettu metsätalousmaaksi. Radan elinkaari oli käyty loppuun.

Radio-ohjattavat autot

Hieman uudempana lajina seuran toimintaan ovat tulleet radio-ohjattavat autot. Näiden tarina ulottuu 70-luvun loppupuolelle, jolloin laji seudulle rantautui. Sittemmin rata tehtiin Salakiven JM-radan yhteyteen. Siitä lähtien lajilla on ollut aina harrastajia, mutta muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen se on noussut uuteen vauhtiin. Vuonna 2002 rakennettiin RC-autoja varten uusi, ajanmukainen rata Kavilan moottoriurheilualueelle ja siellä on järjestetty useita lajin SM-osakilpailuja. Ensimmäinen kisa järjestettiin yhdessä Vantaan Autourheilijoiden (VAU) kanssa vuonna 2004 ja sen jälkeen itsenäisesti M8-luokan SM -osakilpailut vuosina 2007, 2008, 2009, 2010, 2011, 2013, 2018, 2019, 2021, 2022 SM-viikko joka televisioitiin YLE TV2 ja Yle Areenaan, 2023 ja Maastosarja (SM) 2010. Radalla on ajettu useita kerhokilpailuja M8, M8e ja M8 truggy sekä SC-10 luokkien autoilla.

SM kisojen kalusto: M8 = polttomoottoricrossiautot mittakaava 1:8. Maastosarja sisältää M2-10 sähköcrossiautot takaveto, mittakaava 1:10 sekä M4-10 sähköcrossiautot neliveto, mittakaava 1:10.

Lajilla on runsaasti aktiivisia harrastajia ja menestystäkin on tullut SM-mitalien muodossa. Vaikka autot ovat pieniä ja niiden kyytiin ei mahdu kuljettajaa, kyseessä on oikea autourheilulaji, jota voivat harrastaa kaiken ikäiset kuljettajat. Talviharjoitteluun on tarjoutunut hieno mahdollisuus mattojen avulla tehdyllä sisäradalla, johon on löytynyt tilat Moision koululta ja nykyään harjoitellaan Uskelan koulun tiloissa. Tällöin ajetaan vain sähköautoilla. Kesäkaudella pienoisautoilun harrastajat kokoontuvat kerran viikossa Kavilan radalle. Joka toinen kerta ajetaan kerhokilpailut. Näin lajin harrastajat pysyvät ns. kisavireessä ja kilpailukokemus karttuu tehokkaasti.

Yhteistyöllä rallien tekoon

Ralleja järjestetään edelleen aktiivisesti. Rallikilpailujen järjestelyjen kasvanut vaatimustaso yhdessä hieman hiipuneen talkoohengen kanssa on tehnyt kilpailujen järjestämisen haastavammaksi kuin ennen. SM-arvo ei ole itsetarkoitus vaikka arvokilpailulla aina oma hohtonsa onkin. Tärkeämpää on tehdä hyviä ralleja, joista nauttivat tekijät, kilpailijat, yleisö ja yhteistyökumppanit. Salossa on ajettu kansallisia-, alue- ja historic- ralleja. Nämä enemmän harrastajille suunnatut kilpailut ovat olleet värikkäitä ja ennen kaikkea katsojaystävällisiä. Yhden seuran voimavarat eivät enää riitä, joten päätoimitsijatehtäviin on tarvittu myös muiden seurojen harrastajia. Yhteistyötä on tehty mm Salon Moottoriseuran ja Kiskon Moottori ja Autokerhon, Turun UA:n ja Lohjan UA:n kanssa. Näiden lisäksi erikoiskokeita ovat olleet hoitamassa lukuisat lähialueiden seurat. Hyvä yhteistyö muiden seurojen ja autourheilun harrastajien kanssa on se pääoma, millä kilpailuja on mahdollista tehdä. Näillä eväillä on edelleen saatu aikaan laadukkaita kilpailuja, joita ovat olleet Citymarket-rallit vuosina 1999 ja 2001 sekä TeijoTalo-rallit vuosina 2007 – 2018.

Salorasta TeijoTaloon

TeijoTalot-rallien tarina sai alkunsa Joutnantiellä ajetusta seurakilpailusta, jonka varikkona talotehdas toimi. Innovatiivinen ja ennakkoluulottomasti uusiin asioihin suhtautuva toimitusjohtaja Lasse Ojanen on ollut ratkaisevassa roolissa uuden menestystarinan syntymisessä. Kaikkien rallien tavaramerkkinä on ollut suurin palkinto, mitä suomalaisissa ralleissa on jaettu. Ensin ajettiin tallipaikasta eli huippusuoritus palkittiin autotallilla. Sittemmin järjestettiin Historic Rally Trophyn päätöskilpailuja, joissa on ollut jaossa sarjapalkintona kokonainen omakotitalo. Kaikki nämä rallit ovat saaneet valtavasti kiitosta kilpailijoilta ja yhteistyökumppaneilta. Kilpailukeskus, reitti ja järjestelyt ovat olleet kiitoksen kohteina. Kilpailukeskuksena on toiminut TeijoTalot Oy:n talotehdas Perniössä. Salora-Rallien viitoittama tie rallien järjestäjänä oli saanut jatkoa, josta me kaikki voimme olla ylpeitä.

Salon UA:n ja Turun UA:n SM TeijoTalot-Ralli 28.-29.9.2018

Vuodelle 2018 lähdettiin suunnittelemaan seuraavaa askelta. Se tarkoitti luonnollisesti SM-kilpailun järjestämistä. Nykyään arvokilpailujen vaatimukset ovat korkeat ja se tarkoittaa niin pienille, kuin isommillekin seuroille suurta työmäärää. SM-arvo myös velvoittaa kaikkia tekijöitä tekemään hyvää laatua. Kilpailu saa myös TV-näkyvyyttä ja lajin huippu-urheilijoiden osallistumista ralliin, joten mainosarvo ja näkyvyys on eri tasolla edellisiin ralleihin nähden. Tuoreempaa SM-osaamista omaava Turun Ua oli luonnollinen partneri. Olimmehan tehneet jo vuosikausia yhteistyötä mm. TeijoTalot-rallien kanssa. näin syntyi SM TeijoTalot-ralli. Kilpailukeskus on Paimiossa, Nesteen liikenneasemalla ja V-S Ajoharjoitteluradan tiloissa. Lähtö ja yleisö-EK ajettiin perjantai-iltana Metsämäen raviradalla. Siellä oli runsaasti ohjelmaa yleisölle. Nikke Ankara ja Aste olivat pääesiintyjinä. Kilpailu oli 2-päiväinen ja maaliintuloseremoniat oli lauantai-iltana Salossa, Astrum-keskuksessa. Vuoden 2018 SM-sarjan päätöskilpailu onnistui erinomaisesti eli sarja sai arvoisensa finaalin. Tästä alkoi vuoden 2019 SM-rallin tekeminen…

SM-rallin osa 2 Mad Croc SM-ralli 27.-28.9.2019

Päätoimitsijat lähtivät tekemään edellistä SM-rallia kahden vuoden tähtäimellä. Nyt mukaan tuli uusia kuvioita. Pääyhteistyökumppani oli vaihtunut eli kilpailun nimeksi tuli Mad Croc SM-ralli. Rallin suunta oli Salosta Turkuun ja kilpailukeskus sijaitsi edellisen kerran tapaan Paimiossa Nesteen ja ajoharjoitteluradan tiloissa. Lähtö tapahtui komeasti markkinaperjantaina Salosta kaupungintalon pihalta ja maaliin tultiin lauantai-iltana Turkuun Metsämäen raviradalle, jossa oli yleisö-EK ja maaliintuloseremoniat. Kilpailu päättyi näyttävästi Turussa Metsämäki Motor Show:n, ohjelmassa oli Romurallia, näytösajoa, rompetoria ja harrasteajoneuvoja. Ensimmäinen osa sujui hienosti, mutta opittavaa jäi sopivasti. Osa 2 oli jo taloudellisestikin mielekäs projekti. Teimme yhdessä kaksi hienoa SM-rallia!

Rengas Turku Rallit 2021 ja 2022

SM-rallien jälkeen oli aika haukata hieman pienempiä palasia. Yhteistyökumppaniksi saimme Rengas Turku Oy:n, joka on yrityksenä hyvin autourheiluhenkinen ja sen toimitusjohtaja Marko Rantanen on menestyksekäs rata-autoilija. Yhteistyö samaa kieltä puhuvien kanssa on aina mahtavaa.

Ensimmäinen ralli ajettiin 15.5.2021. Kilpailukeskuksena toimi Teboil Kivihovi Suomusjärvellä. Tämä moottoritien levähdysalue ja liikenneasema toimi kisakeskuksena erinomaisen hyvin. Koronan vuoksi jouduimme estämään yleisön pääsyn erikoiskokeille eli se ajettiin ilman yleisöä. Se tuntuu nykyvalossa kyllä melkoisen hoopolta vaatimukselta, mutta pandemian aikaan kaikki kilpailut ajettiin ilman yleisöä, jos niitä yleensä ajettiin. Tältä osin saimme hoidettua järjestelyt kohtuullisen hyvin. Palvelimme yleisöä ja yhteistyökumppaneita Livestreamin avulla. Kilpailu kuvattiin ja lähetettiin Youtuben välityksellä nettiin. Kuvaamisen ja levityksen hoiti Salo Livestream / Ilkka Kontturi. Lähetystä katsottiin noin 11 000 kertaa. Tämän lisäksi kilpailua oli seuraamassa poikkeuksellisen runsas joukko videokuvaajia ja toimittajia (Kätevä keino päästä pätkille katsomaan). Näin saimme kilpailulle yleisön ja mukavasti näkyvyyttä. Ralli ajoittui sopivasti SM-sarjan alle ensimmäisenä kesärallina, kilpailuun osallistui runsaasti kansallisen tason kärkikuljettajia.

Toinen Rengas Turku Ralli ajettiin 7.5.2022. Koronarajoitukset olivat turvallisesti takana ja kilpailuja voitiin järjestää normaalisti. Yleisöä oli runsaasti ja he saivatkin hienon kattauksen suomalaista ralliautoilua. SM-kärki oli jälleen testaamassa kalustoa sarjan kesäkautta varten.

Rallista tehtiin Livestream, joka sisälsi runsaasti haastatteluja lähtöalueelta ja muutamalla kameralla kuvaa erikoiskokeilta. Tämä tehtiin edellisen rallin hyvien kokemusten innoittamana. Liveä on katsottu 7400 kertaa. Tämä palvelee myös niitä rallin ystäviä, mitkä eivät pääse penkalle katsomaan. Vaikka nämä rallit olivat pieniä, 4 erikoiskoetta sisältäviä ns. kyläkilpailuja, ne saivat hyvän vastaanoton kilpailijoiden keskuudessa ja rallin ystävät saivat hyvän kilpailun. Niin ja oli sitä kiva tehdäkin…

Jokamiesluokkaa Somerolla

• Someron Säästöpankki JM ja Salo-Jokkis

Jokamiesluokan harrastus sai uutta nostetta kun vuonna 2005 järjestettiin ensimmäinen Someron Säästöpankki JM. Kilpailun historia jatkui aina vuoteen 2019, jolloin ajettiin viimeinen kilpailu Someron Säästöpankin nimellä. Suuri kiitos tästä kuuluu Hannu Suomiselle (kilpailut 2005-2014) ja hänen kokoamalleen talkooporukalle. Hannu aloitti jokkiskisojen sarjan tehden suurin piirtein kaiken organisoinnin itse vuosikausia. Hänellä oli vahva tausta lajin harrastajana ja huikean hyvä verkosto osaavia JM-harrastajia. Onneksi olemme saaneet hyviä jatkajia Hannun työlle. Kilpailujen voimahahmoina ovat olleet Mika Hurula, Paula Virta, Kati Muntola. Pekka Virtanen on sittemmin jatkanut organisaatioiden kokoamista ja jokamiehenluokkaa on ajettu aina näihin päiviin saakka. Vuodesta 2021 alkaen kilpailun nimi on ollut Salo-Jokkis, jolle on seurannut jatkoa vuosina 2022 ja 2023. Kilpailumme ovat olleet myös Somurakuppi- sarjan osakilpailuja 2015 – 2023. Jokainen kisa on ollut todellinen menestys, niin järjestelyiden kuin yleisön ja kilpailijoiden osalta. Vaihtelua on tullut yleisön suhteen, sillä kelit vaikuttavat melkoisesti aktiviteettivalintaan. Tässäkin mittavassa kilpailujen sarjassa on seurojen välinen yhteistyö ollut ratkaiseva voimavara. Tämä on osoitus siitä, että talkoohenki elää vielä. Tapahtumapaikka on ollut Someron UA:n rata Someron Keltiäisissä, joka on tarjonnut huippuhienot puitteet onnistuneille kilpailuille.

Rallisprinttiä Marttilassa

Historiamme tuntee yhden sprinttikisan 90-luvulta. Sittemmin unelma on kytenyt ja vuonna 2014 otimme ohjelmaan rallisprintin. Pääyhteistyökumppanina oli Marttilan Osuuspankki. Tosin ensimmäinen kilpailu jouduttiin perumaan talvikelien loppumisen vuoksi. Uusi startti otettiin vuonna 2015, jonka jälkeen päästiin vuoteen 2020, jolloin talvi teki tenän. Vuoden 2021 kilpailu jouduttiin jättämään väliin korona- pandemian vuoksi. Talven 2022 kilpailu päästiin ajamaan normaalisti. OP Rallisprint järjestettiin yhteensä 6 kertaa. Crosskart- autoille järjestettiin oma kilpailunsa sprintin yhteyteen. Vuosina 2016-2019 ajettiin Crosskartin talvisarjan osakilpailu, joista osa televisioitiin ja 2022 kansallinen kilpailu. Tämä toi hienon ja yleisöystävällisen lisän kisapäivään.

Kilpailut järjestettiin Erkka Korpiahon maille rakennetulla radalla, joka nimettiin Erkka Korpiaho Racing Circuitiksi. Maatila ja moottoripyöräliike on toiminut hienosti kilpailukeskuksena. Lisäväriä kilpailuun toi Crosskart-autot, jotka järjestivät samassa yhteydessä oman kilpailunsa. Rata ja kilpailun ideointi on ollut Erkka Korpiahon käsialaa. Hän on rakentanut ja jäädyttänyt 4,2 km:n pituisen radan. Mutkat ovat saaneet muotonsa maailman RR-radoilta. Projekti on vaatinut huimasti työtunteja sekä ajettuja kilometrejä traktorin hytissä. Vaivannäkö on palkittu hienoilla kilpailuilla, jotka ovat saaneet varauksettomat kiitokset yleisöltä, kilpailijoilta ja tekijätkin ovat nauttineet onnistumisesta suunnattomasti. Ainoa ongelma on ollut oikuttelevassa talvisäässä.

Vuoden 2023 talvisprint piti järjestää Sauvossa. Ratana olisi ollut jouhevaa tietä, jota on käytetty paljon testipätkänä ja näin laji olisi saanut mukavaa vaihtelua. Kilpailu jouduttiin perumaan niin ikään talvikelien loppumisen vuoksi. Kilpailua siirrettiin kertaalleen kuukaudella, sekään ei auttanut. Rengas Turku Sprint ajettiin Kiikalassa 7.5.2023. Ratana toimi Myllykulmankaari- niminen yksityistie. Kesäkilpailu onnistui jo ihan hienosti. Kesäkeli on näköjään varmempi valinta…

Toimitsija-apua muille seuroille

Toimitsijat ovat tietenkin kaikille kilpailuille elintärkeitä, ilman talkooväkeä ei yhtään kilpailua ajeta. Esimerkiksi tavallinen ralli vaatii varsinaisena kilpailupäivänä satojen ihmisten työpanoksen. Salon UA on aina tehnyt toimitsijatehtäviä muiden seurojen kilpailuissa ja vastaavasti nämä apua saaneet seurat ovat olleet meidän apuna. Eri tehtävät kisoissa ovat tarjonneet kiehtovan harrastuksen autourheilun parissa isolle joukolle UA:laisia. Seurassa on aktiivinen toimitsijajoukko, joka toimii liikenteenohjaajina ja järjestyksenvalvojina myös muissa yleisötapahtumissa. Toimitsijatehtävät ovat se edullisin tapa harrastaa autourheilua, se tarjoaa todellisen näköalapaikan lajin kulissien taakse. Tämä toimintamuoto on sitä perustekemistä, joka on jatkunut jo yli 60 vuotta.

Koronan kourissa ilman yleisöä

Kevättalvella 2020 alkoi maailman järjestystä sekoittava pandemia. Tämä tarkoitti autourheiluun suuria mullistuksia. Kilpailuja siirrettiin ja peruutettiin, kokouksia ei voitu pitää tai niitä pidettiin rajatuin osallistujamäärin. Skypen ja Teamsin välityksellä pidetyt kokoukset mahdollistivat seuran pyörittämisen. Äärimmäisiä turvatoimia noudattaen ajettiin joitakin kisoja. Esim. Rovaniemellä ajettiin MM-ralli talvella 2021 ilman yleisöä. Valtaosa kilpailuista peruttiin kokonaan. Turvatoimet koronaa torjuessa olivat jopa järjettömän tuntuisia. Ulkotiloissa tapahtumat joko kiellettiin tai niitä järjestettiin ilman yleisöä. Tämä tuntui ns. sääntö-Suomi-ajattelulta ja oli tietenkin osa taudin torjuntatoimia. Kukaan ei tiennyt, mitä on tulossa. Asioita tehtiin sen hetkisen tiedon valossa. Moni muu maa oli paljon tiukempi kokoontumissäännöissään. Salon Urheiluautoilijat joutui perumaan Jokkiksen 2020, Pienoisautoilun M8 kilpailun ja Rallisprintin 2021. Keväällä 2021 ajettu Rengas Turku Ralli ajettiin vielä ilman yleisöä, jonka jälkeen muutaman viikon kuluttua kokoontumisrajoitukset poistettiin ja Suomi siirtyi uuteen normaaliin.

Kilpailijoita ja mestaruuksia vuosien varrelta

Koko historian ajan kilpailutoiminta on ollut vilkasta ja hyviä sijoituksia ja onnistumisen elämyksiä mahtuu näihin vuosikymmeniin runsaasti ja tietenkin pettymyksetkin kuuluvat urheiluun, mutta niillä tuskin on pääosaa kenenkään autourheilijan mielessä. Alkuaikoina ST- ajojen koviin nimiin kuuluivat mm Kalevi Luona, Matti Heinonen ja Iikka Metsänoja. Jääradoilla kovia nimiä olivat Jouko Nordell ja Touko Nisso. Rata-autoilussa Esko Känkänen voitti PM-hopeaa vuonna 1972 ja SM-pronssia vuosina -71, -72 ja –73. Jaakko Raininko sai SM-pronssia vuosina –80 ja –81.

Ralli on reteetä!

• suomalaisten kansallisurheilua

Rallissa on menestystä ollut upeasti. Parhaiten tunnemme Ilkka Kivimäen upean ammattilaisuran Markku Alenin kartanlukijana. He voittivat silloin vielä epävirallisen maailmanmestaruuden vuonna 1978. Juha Hellman – Tapio Järvi voitti junioreiden SM-kultaa vuonna 1985, tätä seurasi SM-kulta N-ryhmässä vuonna 1993, sekä SM-pronssia vuosina 2000 ja 2001. Marko Kakko kuuluu myös rallin SM-sarjan menestyjiin, hän sijoittui SM-sarjassa N-ryhmän pronssille vuonna 2004. Seuran todellinen ralliveteraani Antero Sakselin on tehnyt hienoa jälkeä, hän voitti Historic Trophyn vuonna 2004. Hannu Ervasto voitti SM-hopeaa vuonna 2007 Jarmo Mikkosen kartturina. Matti Kaskinen saavutti vuosina 2005 ja 2009 SM-pronssia ja vuosina 2010 ja 2011 SM- kultaa Kalle Pinomäen kyydissä aivan ylivoimaisella tavalla.

Ville Haakanen saavutti vuonna 2016 F-Cupissa A-junioreissa pronssia.

Markus Hellström on tehnyt pitkän uran rallin parissa. F-ryhmässä on tullut hienoa jälkeä. Kartturina on toiminut viime vuosina Tapio Järvi. Markus on saavuttanut F-Cupissa hopeaa vuosina 2018,-19, pronssia pokattiin vuonna 2021 ja jälleen hopeaa 2022.

Rallin parissa on aina harrastettu paljon. Menestystä ja varsinkin mukavaa tekemistä on riittänyt niin talleissa kuin erikoiskokeilla.

Jokamiehen Luokkaa, Autosuunnistusta, Sprinttiä, Pienoisautoja ja Rataa

Jokamiesluokasta on myös saatu valtakunnalista menestystä, JM- liigajoukkue voitti SM-pronssia vuonna 1991.

Autosuunnistuksessa tarkkaa työtä tehnyt Jari Ojanperä saavutti vuonna 2007 SM-hopeaa ja PM- pronssia. Hänen menestyksellinen uransa on jatkunut Ruotsin mestaruussarjassa, hän saavutti naapurimaassa pronssia.

Pienoisautoilijat ovat menestyneet myös loistavasti. SM-mitaleja on saatu juhlia useana vuotena. Petri Mylläri saavutti SM hopeaa vuosina 2004, 2005 sekä 2007, SM pronssia vuosina 2008 ja 2013. SM-tilastoista löytyy paljon nimiä eli lajilla on vahva rooli seuran toiminnassa.

Simo Laaksonen nousi kansainvälisille radoille

Vuonna 2015 Laaksonen jatkoi Ranskan F4 -sarjassa, saavutti yhden voiton ja kaksi muuta palkintosijaa ja sijoittui sarjan kuudenneksi. Hän ajoi myös SMP Formula 4 -sarjassa, jossa saavutti 60 pistettä. Vuonna 2016 Laaksonen kilpaili Saksan ADAC Formula 4 -sarjassa. Kaudella 2017 Laaksonen ajoi European F3 Open -sarjaa espanjalaisessa Campos Racing -tiimissä ja sijoittui loppupisteissä kuudenneksi.

Kaudella 2018 Laaksonen nousi GP3-sarjaan ja jatkoi yhteistyötä Campoksen kanssa.

Simo Laaksonen on tehnyt nousujohteista uraa Euroopan radoilla ensin formula 4-luokassa ja nyt hän on siirtynyt askeleen kohti ykkösiä ajamalla vuonna 2019 formula 3-luokassa Euroformula Open-sarjassa. (Lähde: Wikipedia)

Veeti Vaara on harrastanut rata-autoilua pitkään ja 2022 noustiin mitalikantaan. V1600- ura huipentui SM-pronssiin.

Rallicrossia

Rallicrossia on Suomessa ajettu hyvällä menestyksellä. Salon Ua:n lippua ovat kantaneet Matti Tiainen ajaen vuosina 1989,-90 ja -91 EM- ja SM-sarjaa sekä Juha Lehtonen vuosina 1994 ja 1995 1400 Cup:a, jota ajettiin EM-sarjan osakilpailujen yhteydessä.

Rallisprint on suosittua

Rallisprint on edullinen tapa harrastaa ja siitä löytyy arvosarjat niin soralla kuin asfaltilla. Rallin harrastajat ajavat ahkerasti sprinttejä. Kilpailu on hyvää testiä ja harjoitusta ralliin. Kalustokin sopii suoraan lajin sääntöihin.

Karting on portti mihin vain

Lienee valtaosan tie tähtiin kulkenut jossain vaiheessa Kartingin kautta. Seurassamme on ollut lajin harrastajia aina. Alvar Siimesvaara sijoittui vuonna 2021 OK-luokan SM-hopealle, 2022 OK-luokan SM-neloseksi ja 2023 kaudella hän voitti SM-kultaa.

Miska ja Milo Kaskinen Kaskisen ovat ajaneet viime aikoina Rotax Max Challenge finland-sarjaa. Miska on voittanut Senior Max- luokan vuosina 2021, -22 ja -23. Milo sijoittui samassa luokassa toiseksi vuonna 2022. Seurassa on oma jaosto, josta löytyy asiantuntemusta ja hyvää opastusta lajin saloihin.

Digitaalinen autourheilu

Digitaalinen autourheilu on yksi autourheilun virallisista lajeista. Se on erittäin monipuolista ja edullista sekä yksi luontoystävällisimmistä moottoriurheilun muodoista, joka nimensä mukaisesti tapahtuu digitaalisesti, verkon välityksellä virtuaaliympäristössä, joten mukaan pääsee kotoa käsin. Laji mahdollistaa kaikkea, aina harrastamisesta ammattitason kilpailemiseen ja virkistävään hauskanpitoon.

Laji tarjoaa harrastajille kattavan ja monipuolisen valikoiman niin laitteistojen (joko pelikonsolit tai tietokone) kuin lajienkin osalta. Autourheilun eri luokkia löytyy digitaalisesti esim. rallista, rallicrossista ja rata-autoilusta.

Seura hankki vuonna 2019 laadukkaan simulaattorin harrastajien käyttöön. Simulaattorin hankintaan saatiin 50% tukea opetus ja kulttuuriministeriön hankkeesta eMotorsport kuuluu kaikille! Lajiin on päässyt tutustumaan ja harrastamaan viikoittain seuran kerhotiloissa. Tästä lajista nauttii niin lapset kuin vanhemmat eli tämä sopii kaikille ja kaikenikäisille.

Hyvien ystävien verkosto

Seuratoimintaan kuuluu myös tämän päivän sanana käytetty verkostoituminen. Toiminta Urheiluautoilijoissa on antanut hienot mahdollisuudet tutustua samanhenkisiin ihmisiin, jotka harrastavat lajia kuka kilpailijana, kuka toimitsijana tai muuten vaan seuraa lajia aktiivisesti. Ystävyys- ja kaverisuhteet ovat kantaneet aivan näihin päiviin saakka. Tuttavaverkostosta on valtavasti hyötyä ja iloa myös muilla elämän alueilla. Muistamme 70- ja 80-luvuilta ns. Karhipihan jengin, joka koostui saman rivitaloyhtiön asukkaista, jotka olivat vahvasti mukana seuratoiminnassa. Myös monilla työpaikoilla oli oma aktiivinen autourheilun harrastajien joukko. Samoihin aikoihin toimi aktiivisesti UA:n naisjaosto, jolla oli omat kokouksensa ja toimintansa. Näin seura on tarjonnut toimintaa molemmille puolisoille ja monet ovat saaneet myös lapset mukaan toimintaan.

Tärkeä järjestötyö

Salon Urheiluautoilijat ry on tarjonnut mielenkiintoisen harrastuksen myös järjestönä. Hallitustyöskentelyyn on osallistunut lukuisia aktiiveja, joita ilman emme olisi saavuttaneet tätä kaikkea. Historiaan kuuluu riskinottoa, vastuunkantoa ja itsensä likoon laittamista, varsinkin seuran alkutaipaleilla ja käännekohdissa. Kaikki autourheilun ystävät varmaan yhtyvät kiitoksiin näille puurtajille. Puheenjohtajina ovat toimineet Jouko Nordell, Ole Lönfors, Klaus Weikkola, Jouko Saarinen, Taisto Kilpinen, Jouni Saarinen, Antero Nurmi, Eino Pölönen, Leena Lehtonen, Juha Kallio, Tapio Järvi, Mauri Heinonen, Keijo Numminen, Pasi Nurmi, Juha Lehtonen, Mika Hurula, Juhani Kusnetsov, Kati Muntola ja Sirpa Saarela.

Mitä tulevaisuus tuo autourheiluun?

Autourheilu on ollut iso osa suomalaista urheilumaailmaa. Suomalaiset ovat pystyneet valtaamaan niin rallin kuin rata-autoilun kuninkuusluokkien maailmanmestaruuksia huikeita määriä ja varsinkin väkilukuun suhteutettuna olemme moottoriurheilun suurvalta. Kansalliset arvosarjat ovat todella kovatasoisia, joten uusia mestareita on tulossa, siitä voimme olla varmoja. Mikä on sitten harrasteurheilun tilanne vaikka 5-10 vuoden kuluttua? Paineita tulee politiikan puolelta, harrastajamäärät ovat laskeneet huolestuttavan alas, kilpailujen tekijöillä alkaa olla viimeinen väri päässä.

Muistamme ajan, jolloin junioriluokkien rallipareja oli niin paljon, että piti järjestää useita karsintakisoja SM-sarjaa varten. Aloitteleva kuljettaja joutui jännittämään, että pääseekö lainkaan mukaan. Nyt ralliin voidaan saada mukaan vähän yli 100 autokuntaa, rallisprintteihin saadaan reilusti alle 100 autoa. Toimisijapula vaikeuttaa kilpailujen tekemistä ja toteuttamista. Silti rallin MM-sarja ja Formula ykköset ovat erittäin seurattuja kilpailuja. Lajien mestarit (varsinkin suomalaiset) ovat kansan silmissä suuria sankareita. Imua olisi, mutta onko ”liian pieni kuristin”? Näen myös lajiemme kannalta yhden uhan. Yleinen asenne autourheilua kohtaan voi olla tulevaisuudessa hyvinkin negatiivinen. Kun puhutaan ilmastonmuutoksesta, on autourheilu aika nopeasti suuri saastuttaja. MM-sarjassa on käytössä synteettisiä polttoaineita, joiden tuotekehitystä autourheilu palvelee erinomaisesti. Sähkö voidaan ottaa käyttöön joissakin lajeissa jo nyt. Tulevaisuuden autoja kehitetään radoilla ja erikoiskokeilla. Me olemme sitä mieltä varmasti kaikki.

Poliittisia paineita voi tulla tiellemme ja asioiden mennessä pahasti solmuun, voi tulla kieltoja ja rajoituksia ensin viranomaisten lupaviidakkoon ja lopulta laki, joka kieltää meiltä moottoriurheilun totutussa muodossa kokonaan. Tätä kehitystä voimme jarruttaa tekemällä asiat hyvin. Panostamalla positiiviseen imagoon, tapahtumien turvallisuuteen ja hyvään nuorisotyöhön, unohtamatta liikenneturvallisuutta. Olemalla yksi hyvä vaihtoehto nuorten harrastekentässä, olemme hyväksyttyjä ja tervetulleita, kun järjestämme tapahtumia ja kilpailuja.

Tämän katsauksen tiedot perustuvat aiemmin tehtyihin historiikkeihin, joita ovat tehneet Pentti Kataja, Timo Korpinen, Hannu Määttänen ja Timo Rinnekari. Historiikki on viimeksi päivitetty 28.10.2023.

Salon Urheiluautoilijat ry
Juhlatoimikunta

Tästä voit ladata historiikin tiedostona.