Historiikki

Seuran historiaa perustamisesta tähän päivään asti.

SALON URHEILUAUTOILIJAT RY

Vuodesta 1963

Seuramme toiminnassa on edetty jo yli 50 vuotta. Tämä ei kuitenkaan ole yksityiskohtainen historiikki, vaan kevyt katsaus menneeseen, mitä olemme harrastaneet ja ketkä ovat antaneet suuren työpanoksen salolaisen autourheilun hyväksi.

Miten kaikki alkoi

Moottoriurheilua on maailmassa harrastettu suurin piirtein niin kauan kuin moottorilla kulkevia laitteita on ihmisillä ollut käytössä ja näin ollen nämä kiehtovat lajit ovat aikanaan rantautuneet Suomeenkin. Salon seudulla on moottoriurheilua harrastettu ainakin 40-luvun lopulta alkaen. Mukana ovat olleet niin moottoripyörät kuin autotkin. 50-luvun aikana autoistumisen myötä autourheilulajitkin saivat talousalueella uusia harrastajia. Aluksi lajeina olivat ST-ajot (nyk. autosuunnistus) ja jääratakilpailut. Samoihin aikoihin ajettiin Suomessa jo rallejakin, esim. Hankiralli ja Jyväskylän Suurajot. Alkoi olla aika koota autourheilua harrastavat ihmiset saman lipun alle. 60-luvun alussa perustettiin Suomen Urheiluautoilijoiden Liitto, jonka puheenjohtajana toimi Osmo Kalpala. Samoihin aikoihin alettiin perustaa paikallisia Urheiluautoilijat- seuroja. Näin oli tilanne myös Salossa. Lokakuun 10. päivä 1963 kokoontui joukko lajin harrastajia Viestin Urheilutalolle, jossa valittiin toimikunta viemään asiaa eteenpäin, nämä aktiiviset puuhamiehet olivat Jouko Nordell, Viljo Tammi, Kalevi Luona, Aarno Virtanen ja Pentti Kataja. Asiat etenivät ripeästi ja 16. lokakuuta 1963 pidettiin Saloran ruokalassa perustava kokous, johon osallistui 54 henkeä. Ensimmäinen puheenjohtaja oli Jouko Nordell ja hallitukseen valittiin Iikka Metsänoja, Kalevi Luona, Viljo Tammi, Kauko Laiho, Touko Nisso ja Pentti Kataja. Nämä henkilöt rekisteröitiin myös perustajajäseniksi.

ST:tä, jäärataa ja vähän ralliakin

ST- ja jäärata-ajojen kukoistusaikaa elettiin 60-luvulla, kilpailutoiminta oli vilkasta niin järjestely- kuin kilpailijapuolellakin. Rallit tulivat mukaan ohjelmaan kun Hanki-rallin reitti kulki Salon seudulla ja seura oli järjestämässä Haavankannon erikoiskoetta. Salon Urheiluautoilijat olivat mukana monien rallien järjestelyissä ympäri Etelä-Suomea. Ensimmäinen SM-jääratakilpailu järjestettiin Muurlan Ylisjärven jäällä vuonna –69.

Salora-rallien aikakausi

Pitkään virinneiden keskustelujen jälkeen saatiin järjestettäväksi ensimmäinen rallikilpailu vuonna 1972. Nyt siihen alkoi löytyä tarpeelliset toimitsijalisenssit ja sponsorit. Jouni Saarisen laatimalle reitille starttasi 75 kilpailijaparia ja rallin nimi oli Salora-ralli. Tästä alkoi seuran pitkä perinne rallien järjestäjänä. Vuosina -72, -73, -75 Salora ajettiin talvirallina, vuonna –74 kisa jäi väliin energiakriisin vuoksi. Kaikki muut Salora-rallit ajettiin kesällä. Kilpailu sai ensimmäisen SM-arvonsa vuonna 1976. Salora-rallista tuli todellinen Salo UA:n tavaramerkki, joka tunnettiin erinomaisista järjestelyistä ja loistavista palkinnoista. Kilpailu ajettiin Saloran nimellä yhteensä 16 kertaa ja SM-arvo sillä oli 8 kertaa, viimeisen kerran 1991. Vuoden –88 Saloraa voidaan pitää seuran huippusaavutuksena, kisa ajettiin kansainvälisenä rallina, joka oli samalla PM-osakilpailu. Kisaan osallistui kutsuttuna kilpailijoita myös Suomenlahden eteläpuolelta. Seuraavana vuonna pääsivät salolaiset rallin harrastajat vastavierailulle Eestissä ajettuun Tallinna-Ralliin. Viimeinen Salora-ralli ajettiin 1996.

Autosuunnistusta läpi vuosikymmenten

Toinen tärkeä laji seuralle on ollut ST (suunnistus- ja tarkkuusajo), jota nykyisin kutsutaan autosuunnistukseksi. Sitä on harrastettu aivan alusta lähtien ja vuonna 1971 ajettiin lajin SM-osakilpailu Salossa. Kilpailun nimi on ollut koko ajan Yrjönlenkki ja se oli niin ikään yksi seuran tavaramerkkejä aina 80- luvun lopulle saakka. 17.9.1983 ajettiin autosuunnistuksen PM- osakilpailu, jonka nimi oli Tupla-syysajo. Vaikka kilpailujen järjestäminen on jäänyt pois ohjelmistosta, on harrastajia ollut kuitenkin koko ajan liikkeellä. Laji on tarjonnut edullisen ja kiehtovan harrastuksen, joten laji on saanut myös uusia harrastajia ja jotkut vanhat parrat ovat löytäneet lajin uudelleen. Sittemmin on järjestetty lähinnä harjoituskilpailuja ja aivan tällä hetkellä laji elää seesteistä aikaa ilman suurempia tapahtumia.

Uusi laji ja oma rata

Jokamies-luokka nousi 80-luvulla uutena lajina seuran ohjelmistoon. Salo UA osti Halikon Salaisista maa-alueen, jonne rakennettiin jokamies-luokan rata. Oma rata oli melkoinen voimainkoitos ja näyttö kovasta talkootyöstä, jota autourheilun eteen tehtiin. Radan nimeksi annettiin Salakivi. Avajaiskilpailuna ajettiin jokamiesluokan SM-karsinta 14.08.1983. Salakivellä ajettiin perinteiksi muodostuneet Salon Syys-JM ja talvisin Viljon jäärata. Salaisten rata tarjosi hyvät puitteet JM- jääratakilpailuihin, koska se sijaitsee melko lumivarmalla alueella, jolloin rata voidaan helposti jäädyttää.

Pikkuhiljaa lajin suosio hiipui ja viimeinen kilpailu Salakivellä ajettiin 1997. Rataa käytettiin pitkään ajoharjoittelupaikkana, jona se palveli ainakin jokamiesluokan harrastajia. Nyttemmin on rata-alueella tehty maisemointitöitä ja rata on muutettu metsätalousmaaksi. Radan elinkaari on käyty loppuun.

Radio-ohjattavat autot

Hieman uudempana lajina seuran toimintaan ovat tulleet radio-ohjattavat autot. Näiden tarina ulottuu 80-luvun puoleen väliin, jolloin laji seudulle rantautui. Aluksi rata tehtiin Salakiven JM-radan yhteyteen. Siitä lähtien lajilla on ollut aina harrastajia, mutta muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen se on noussut uuteen vauhtiin. Vuonna 2002 rakennettiin RC-autoja varten uusi, ajanmukainen rata Kavilan moottoriurheilualueelle ja siellä on järjestetty useita lajin SM-osakilpailuja. Ensimmäinen kisa järjestettiin yhdessä Vantaan Autourheilijoiden (VAU) kanssa vuonna 2004 ja sen jälkeen itsenäisesti M8-luokan SM -osakilpailut vuosina 2007, 2008, 2009, 2010, 2011, 2013 ja Maastosarja (SM) 2010.

SM kisojen kalusto: M8 = polttomoottoricrossiautot mittakaava 1:8. Maastosarja sisältää M2-10 sähköcrossiautot takaveto, mittakaava 1:10 sekä M4-10 sähköcrossiautot neliveto, mittakaava 1:10.

Lajilla on runsaasti aktiivisia harrastajia ja menestystäkin on tullut SM-mitalien muodossa.

Vaikka autot ovat pieniä ja niiden kyytiin ei mahdu kuljettajaa, kyseessä on oikea autourheilulaji, jota voivat harrastaa kaiken ikäiset kuljettajat.

Yhteistyöllä rallien tekoon, TeijoTalot-rallien aikakausi

Ralleja järjestetään edelleen aktiivisesti. Rallikilpailujen järjestelyjen kasvanut vaatimustaso yhdessä hieman hiipuneen talkoohengen kanssa on tehnyt kilpailujen järjestämisen haastavammaksi kuin ennen. SM-arvo ei ole itsetarkoitus vaikka arvokilpailulla aina oma hohtonsa onkin. Tärkeämpää on tehdä hyviä ralleja, joista nauttivat tekijät, kilpailijat, yleisö ja yhteistyökumppanit. Salossa on ajettu kansallisia-, alue- ja historic- ralleja. Nämä enemmän harrastajille suunnatut kilpailut ovat olleet värikkäitä ja ennen kaikkea katsojaystävällisiä. Yhden seuran voimavarat eivät enää riitä, joten päätoimitsijatehtäviin on tarvittu myös muiden seurojen harrastajia. Yhteistyötä on tehty mm Salon Moottoriseuran ja Kiskon Moottori ja Autokerhon, Turun UA:n ja Lohjan UA:n kanssa. Näiden lisäksi erikoiskokeita ovat olleet hoitamassa lukuisat lähialueiden seurat. Hyvä yhteistyö muiden seurojen ja autourheilun harrastajien kanssa on se pääoma, millä kilpailuja on mahdollista tehdä. Näillä eväillä on edelleen saatu aikaan laadukkaita kilpailuja, joita ovat olleet Citymarket-rallit vuosina 1999 ja 2001 sekä TeijoTalo-rallit vuosina 2007 – 2017 eli nyt järjestettävä kilpailu on järjestyksessä 11.

Salorasta TeijoTaloon

Nyt 7 kertaa järjestetty TeijoTalot-ralli sai alkunsa Joutnantiellä ajetusta seurakilpailusta, jonka varikkona talotehdas toimi. Innovatiivinen ja ennakkoluulottomasti uusiin asioihin suhtautuva toimitusjohtaja Lasse Ojanen on ollut ratkaisevassa roolissa uuden menestystarinan syntymisessä. Kaikkien rallien tavaramerkkinä on ollut suurin palkinto, mitä suomalaisissa ralleissa on jaettu. Ensin ajettiin tallipaikasta eli huippusuoritus palkittiin autotallilla. Kaksi viimeisintä rallia ovat olleet Historic Rally Trophyn päätöskilpailuja, joissa on ollut jaossa kokonainen omakotitalo. Kaikki nämä rallit ovat saaneet valtavasti kiitosta kilpailijoilta. Kilpailukeskus, reitti ja järjestelyt ovat olleet kiitoksen kohteina. Kilpailukeskuksena on toiminut TeijoTalot Oy:n talotehdas Perniössä. Salora-Rallien viitoittama tie rallien järjestäjänä on saanut jatkoa, josta me kaikki voimme olla ylpeitä.

Jokamiesluokkaa Somerolla

Jokamiesluokan harrastus on saanut uutta nostetta. Someron Säästöpankki JM on muodostunut perinteeksi. Kisa on järjestetty jo yhdeksän kertaa ja jokainen kisa on ollut todellinen menestys niin järjestelyiden kuin yleisön ja kilpailijoiden osalta. Suuri kiitos tästä kuuluu Hannu Suomiselle ja hänen kokoamalleen talkooporukalle. Tässäkin mittavassa kilpailujen sarjassa on seurojen välinen yhteistyö ollut ratkaiseva voimavara. Tämä on osoitus siitä, että talkoohenki elää vielä. Tapahtumapaikka on ollut Someron UA:n rata Someron Keltiäisissä, joka on tarjonnut huippuhienot puitteet onnistuneille kilpailuille. Ensi kesänä ajetaan jo 13. Someron Säästöpankki JM.

Rallisprinttiä Marttilassa

Uutena lajina olemme ottaneet ohjelmistoon rallisprintin. Historiamme tuntee yhden kisan 90-luvulta mutta viime vuosina olemme järjestäneet kolmena talvena kisan Marttilassa, Erkka Korpiahon maille rakennetulla radalla. Maatila ja moottoripyöräliike on toiminut hienosti kilpailukeskuksena. Kahdessa viimeisimmässä kilpailussa on ollut mukana myös crosskart-autot ja viime talven kisassa ajettiin Finnish Crosskart Challengen osakilpailu. Rata ja kilpailun ideointi on ollut Erkka Korpiahon käsialaa. Hän on rakentanut ja jäädyttänyt 4,1 km:n pituisen radan. Projekti on vaatinut huimasti työtunteja ajettuja kilometrejä traktorin hytissä. Vaivannäkö on palkittu hienoilla kilpailuilla, joka on saanut varauksettomat kiitokset yleisöltä, kilpailijoilta ja tekijätkin ovat nauttineet onnistumisesta suunnattomasti. Ainoa ongelma on ollut oikuttelevassa talvisäässä.

Toimitsija-apua muille seuroille

Toimitsijat ovat tietenkin kaikille kilpailuille elintärkeitä, ilman talkooväkeä ei yhtään kilpailua ajeta. Esimerkiksi tavallinen ralli vaatii varsinaisena kilpailupäivänä satojen ihmisten työpanoksen. Salo UA on aina tehnyt toimitsijatehtäviä muiden seurojen kilpailuissa ja vastaavasti nämä apua saaneet seurat ovat olleet meidän apuna. Eri tehtävät kisoissa ovat tarjonneet kiehtovan harrastuksen autourheilun parissa isolle joukolle UA:laisia. Seurassa on aktiivinen toimitsijajoukko, joka toimii liikenteenohjaajina ja järjestyksenvalvojina myös muissa yleisötapahtumissa. Toimitsijatehtävät ovat se edullisin tapa harrastaa autourheilua, se tarjoaa todellisen näköalapaikan lajin kulissien taakse. Tämä toimintamuoto on sitä perustekemistä, joka on jatkunut jo yli 50 vuotta.

Kilpailijoita ja mestaruuksia vuosien varrelta

Koko historian ajan kilpailutoiminta on ollut vilkasta ja hyviä sijoituksia ja onnistumisen elämyksiä mahtuu näihin vuosikymmeniin runsaasti ja tietenkin pettymyksetkin kuuluvat urheiluun, mutta niillä tuskin on pääosaa kenenkään autourheilijan mielessä. Alkuaikoina ST- ajojen koviin nimiin kuuluivat mm Kalevi Luona, Matti Heinonen ja Iikka Metsänoja. Jääradoilla kovia nimiä olivat Jouko Nordell ja Touko Nisso. Rata-autoilussa Esko Känkänen voitti PM-hopeaa vuonna 1972 ja SM-pronssia vuosina -71, -72 ja –73. Jaakko Raininko sai SM-pronssia vuosina –80 ja –81.

Rallissa on menestystä ollut upeasti. Parhaiten tunnemme Ilkka Kivimäen upean ammattilaisuran Markku Alenin kartanlukijana. He voittivat silloin vielä epävirallisen maailmanmestaruuden vuonna 1978. Juha Hellman – Tapio Järvi voitti junioreiden SM-kultaa vuonna 1985, tätä seurasi SM-kulta N-ryhmässä vuonna 1993, sekä SM-pronssia vuosina 2000 ja 2001. Marko Kakko kuuluu myös rallin SM-sarjan menestyjiin, hän sijoittui SM-sarjassa N-ryhmän pronssille vuonna 2004. Seuran todellinen ralliveteraani Antero Sakselin on tehnyt hienoa jälkeä, hän voitti Historic Trophyn vuonna 2004. Hannu Ervasto ja Matti Kaskinen ovat kiertäneet menestyksekkäästi rallin SM-sarjoja saavuttaen mitalisijoja 2-ohjaajina. Hannu voitti SM-hopeaa vuonna 2007 Jarmo Mikkosen kartturina.

Matti saavutti vuosina 2005 ja 2009 SM-pronssia ja vuosina 2010 ja 2011 SM- kultaa Kalle Pinomäen kyydissä aivan ylivoimaisella tavalla.

Viime vuosina Ville Haakanen ja Markus Hellström ovat olleet rallipolkujen kovia nimiä. Ville saavutti pronssia F-Cupissa A-junioreissa ja Markus F-rallisarjan yleisessä luokassa saavuttaen vuonna 2016 pronssia.

Muita rallipoluilla hyvin menestyneitä on runsaasti mutta useimmille laji on vain hauska harrastus ja vain harvan ura vie huipulle saakka.

Jokamiesluokasta on myös saatu valtakunnalista menestystä, JM- liigajoukkue voitti SM-pronssia vuonna 1991.

Autosuunnistuksessa tarkkaa työtä tehnyt Jari Ojanperä saavutti vuonna 2007 SM-hopeaa ja PM- pronssia. Hänen menestyksellinen uransa on jatkunut Ruotsin mestaruussarjassa, hän saavutti naapurimaassa pronssia.

Pienoisautoilijat ovat menestyneet myös loistavasti. SM-mitaleja on saatu juhlia useana vuotena. Petri Mylläri saavutti SM hopeaa vuosina 2004, 2005 sekä 2007, SM pronssia vuosina 2008 ja 2013.

Simo Laaksonen on tehnyt nousujohteista uraa Euroopan radoilla ensin formula 4-luokassa ja nyt hän on siirtynyt askeleen kohti ykkösiä ajamalla tänä vuonna formula 3-luokassa Euroformula Open-sarjassa.

Satunnaisesti ja enemmän harrastepohjalta kilpailleita on ollut paljon ja he ovat edustaneet miltei kaikkia autourheilumuotoja.

Hyvien ystävien verkosto

Seuratoimintaan kuuluu myös tämän päivän sanana käytetty verkostoituminen. Toiminta Urheiluautoilijoissa on antanut hienot mahdollisuudet tutustua samanhenkisiin ihmisiin, jotka harrastavat lajia kuka kilpailijana, kuka toimitsijana tai muuten vaan seuraa lajia aktiivisesti. Ystävyys- ja kaverisuhteet ovat kantaneet aivan näihin päiviin saakka. Tuttavaverkostosta on valtavasti hyötyä ja iloa myös muilla elämän alueilla. Muistamme 70- ja 80-luvuilta ns. Karhipihan jengin, joka koostui saman rivitaloyhtiön asukkaista, jotka olivat vahvasti mukana seuratoiminnassa. Myös monilla työpaikoilla oli oma aktiivinen autourheilun harrastajien joukko. Samoihin aikoihin toimi aktiivisesti UA:n naisjaosto, jolla oli omat kokouksensa ja toimintansa. Näin seura on tarjonnut toimintaa molemmille puolisoille ja monet ovat saaneet myös lapset mukaan toimintaan.

Tärkeä järjestötyö

Salon Urheiluautoilijat ry on tarjonnut mielenkiintoisen harrastuksen myös järjestönä. Hallitustyöskentelyyn on osallistunut lukuisia aktiiveja, joita ilman emme olisi saavuttaneet tätä kaikkea. Historiaan kuuluu riskinottoa, vastuunkantoa ja itsensä likoon laittamista, varsinkin seuran alkutaipaleilla ja käännekohdissa. Kaikki autourheilun ystävät varmaan yhtyvät kiitoksiin näille puurtajille. Puheenjohtajina ovat toimineet Jouko Nordell, Ole Lönfors, Klaus Weikkola, Jouko Saarinen, Taisto Kilpinen, Jouni Saarinen, Antero Nurmi, Eino Pölönen, Leena Lehtonen, Juha Kallio, Tapio Järvi, Mauri Heinonen, Keijo Numminen, Pasi Nurmi, Juha Lehtonen ja nykyään Mika Hurula.

Tämän katsauksen tiedot perustuvat aiemmin tehtyihin historiikkeihin, joita ovat tehneet Pentti Kataja, Timo Korpinen ja Hannu Määttänen. Lisäksi olen kirjoittanut jatkoa oman kokemukseni perusteella.

Salon Urheiluautoilijat ry
Timo Rinnekari